Linnustonseuranta

 

Linnustonseuranta

 

Suomi on linnustonseurannan kärkimaita ja seurannoissa kerätyt mittavat pitkäaikaisaineistot ovat kansainvälisestikin ylistettyjä. Suomessa linnustonseurantoja koordinoi Luonnontieteellinen keskusmuseo yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa. Seurannat eivät nojaudu vain yksittäisiin menetelmiin, vaan erilaisia seurantamuotoja on hyvin monipuolisesti, jolloin linnustonseurantaan voi osallistua niin aloittelija kuin maastojyräkin. Mitä monipuolisempi seurantaverkosto on, sitä monikäyttöisempää aineistoa saadaan!

 

Miksi linnustoa seurataan?

Linnustonseuranta on linnustonsuojelun selkäranka. Vakioitujen seurantojen kautta saadaan tietoa lajien valtakunnallisista ja alueellisista kannanvaihteluista, ja ilman tietoa linnuston tilasta ei tarvittaviin suojelutoimiin voi ryhtyä. Yksi tärkeimmistä seurantojen suorista tuloksista on lintulajien uhanalaisuusarviointi. Esimerkiksi KHLY:n alueella tehtyjen laskentojen tulokset ovat mukana Suomen lintujen uhanalaisuusarviossa (http://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/uhanalaisuus/ ) sekä EBCC:n (European Bird Census Counsil) vuotuisissa Euroopan linnuston tilan selvityksissä (http://ebcc.info/ ).

Muita seurantojen tärkeitä tuloksia ovat mm. linnustossa tapahtuva vuosien välinen vaihtelu ja ilmaston vaikutus lintujen runsauteen, esiintymiseen sekä käyttäytymiseen (mm. kevät- ja syysmuuton ajoittuminen), populaatioiden ikärakenteiden muutokset ja maankäytön vaikutukset linnustoon. Yksi seurantojen ansiosta aloitetuista käytännön toimista on kosteikkojen kunnostusohjelmat. Seurantojen tulokset ovat kertoneet kosteikkolintujen hälyttävästä tilasta ja kunnostusvaikutuksen tutkimukset taas kertoneet linnuston hyötyvän kunnostuksista. Lisätietoa Maj ja Tor Nesslingin säätiön blogissa.

Seurantojen tuloksia on julkaistu laajalti, aina valtakunnallisista julkaisuista paikallisyhdistysten omiin julkaisuihin. Lisäksi Luonnontieteellinen keskusmuseo ja BirdLife Suomi julkaisevat omia tiedotteitaan, ja seuranta-aineistoa on käytetty laajalti väitöskirjatöissä sekä kansainvälisissä ja vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa. Tuloksia on koottu Luonnontieteellisen keskusmuseon sivuille.

 

Miksi minun kannattaisi osallistua linnustonseurantaan?

Linnustonseurannassa yhdistyy kaksi lintuharrastukselle hyvin keskeistä asiaa – yleishyödyllisyys ja opettavaisuus! Seurantoihin osallistumalla itse tekemäsi havainnot nivoutuvat osaksi pitkäaikaisia seuranta-aineistoja, jolloin jokainen seurannassa havaittu lintuyksilö on tärkeä. Seurannat ovat myös opettavaisia ja monet osallistujat ovat kertoneet mm. seuraavia kokemuksiaan; laskentaa tehdessä keskittyy enemmän tavallistenkin lintujen etsimiseen, oppii lisää lintujen äänistä ja käyttäytymisestä, ylipäätään kiinnittää huomiota sellaisiin asioihin mihin ”normiretkillä” ei kiinnittäisi. Seurantoihin osallistuminen antaa hyvin monipuolisia kokemuksia ja on erittäin palkitsevaa!

Eri seurantamuotoihin osallistuu Suomessa vuosittain yhteensä toistatuhatta vapaaehtoista lintuharrastajaa. Koska seurantoihin voi osallistua monin eri tavoin, aivan tavallinen määritystaito pesimälinnuistamme riittää. Osallistuminen ei myöskään vaadi lähtöä merta edemmäs, vaan onnistuu hyvin omalla retkeilyreviirillä.

Mikäli linnustonseurantaan osallistuminen kiinnostaa tai haluat kokeilla uusia seurantamuotoja, kannattaa ottaa yhteyttä Luonnontieteelliseen keskusmuseoon (linnustonseuranta @ luomus.fi) tai vaihtoehtoisesti KHLY:n aluevastaavaan (aki.aintila @ helsinki.fi) tai puheenjohtajaan (juhani.kairamo @ birdlife.fi) (Huom. välilyönnit.)

Luonnontieteellinen keskusmuseo ja BirdLife Suomi ovat keväästä 2014 lähtien järjestäneet vuosittaisen lintulaskijatapaamisen, missä seurannoista kiinnostuneet harrastajat ja järjestävien tahojen henkilökunta tapaavat. Tapahtumien sisältöön on kuulunut mm. eri laskentatapojen esittelyä, laskentojen tulosten kertomista sekä hyvin laajaa keskustelua laskentoihin liittyvästä viestinnästä. Jos tapahtumaan osallistuminen kiinnostaa, ota yhteyttä yhdistyksesi aluevastaavaan tai keskusmuseon ja BirdLife Suomen henkilökuntaan.

 

Vakiolinjat

Vuonna 2006 Suomeen perustettu vakiolinjaverkosto on yksittäisistä eri seurantamuodoista tärkein, kohdentuen pesimälinnuston täsmäseurantaan. Suomessa sijaitsee yhteensä 566 vakiolinjaa, jokainen reitti on kuusi kilometriä pitkä ja ne sijaitsevat 25 kilometrin päässä toisistaan. Käytännössä reitti lasketaan karttaa ja GPS:ää käyttäen ennalta määrättyä, yleensä suorakulmion mallista reittiä pitkin. Reitin varrelta lasketaan ja merkitään laskentalomakkeelle kaikki kuuluvat ja näkyvät linnut sekä reitin varrelta löytyneet pesät. Samalla reitillä laskija saa vaihtua eri laskentakertojen välillä – näin yksittäisen laskijan ei tarvitse sitoutua kertaalleen laskemaansa linjaan tulevina vuosina.

 

KHLY:n toimialueella sijaitsee 7 vakiolinjaa:

65 Loppi, Ojajoki

66 Hausjärvi, Brusilansuo

80 Hämeenlinna, Tornimäki

81 Hämeenlinna, Pinomäki

82 Janakkala, Ristikoivunharju

98 Hämeenlinna, Metsäkylä

99 Hämeenlinna, Lieso

Linjojen laskentatilanne on näkyvillä keskusmuseon sivuilla. Jos laskentaa suunnitellessa kaikki toimialueen reitit ovat varattuja, kannattaa katsoa myös naapuriyhdistysten vapaana olevat reitit. Lisäksi joka kesä eteläisestä Suomesta singahtaa harrastajia kohti pohjoista paikkaamaan varaamattomia ja harvemmin laskettuja linjoja. Lappiin suuntautuvaa retkeä voi hyvin täydentää laskemalla vakiolinjan!

 

Lisätietoja, laskentaohjeita ja laskentojen varaus Luonnontieteellisen keskusmuseon sivuilla:

https://www.luomus.fi/fi/pesimalintujen-linja-pistelaskenta

Linjojen sijainnit, varaustilanne ja laskentahistoria:
http://koivu.luomus.fi/seurannat/linjalaskenta/vakiolinjat.php

 

Pistelaskenta

Pistelaskenta on kevyempi pesivän maalinnuston seurantamuoto ja vakiolinjoja helpompi tapa osallistua linnustonseurantaan. Pistelaskennassa laskija perustaa ja laskee 20 pisteestä koostuvan reitin. Jokaisella pisteellä kuunnellaan ja katsellaan lintuja tasan viisi minuuttia, ja merkitään havainnot pistekohtaisesti ylös. Pisteiden välissä ei lasketa lintuja ja kahden pisteen välisen etäisyyden tulisi olla vähintään 250 metriä (metsässä) tai 350 metriä (avomaalla). Pisteiden välin voi kulkea joko autolla, pyörällä tai jalkaisin, joten pistereitin voi perustaa esimerkiksi maan- ja metsäteiden varsille. Reitille kannattaa varata monipuolisesti erilaisia biotooppeja oman mielenkiinnon säilyttämiseksi, erityisesti sellaisia ympäristöjä jotka ovat aliedustettuina vakiolinjalaskennoissa, kuten kulttuuriympäristöjä, hiekkakuoppia, ruderaatteja, pensaikkoja ja lehtimetsiä. Näin reitin laskija pääsee itse vaikuttamaan reitin sisältöön ja sijaintiin.

Pistelaskennalle sopiva ajankohta on toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa, auringonnousun aikaan aloittaen. Koska Suomessa pistelaskentareittejä on erittäin harvassa, laskijoilla on vielä paljon valinnanvapautta reittien perustamisessa. Silti reitti kannattaa perustaa yhteistyössä keskusmuseon henkilökunnan kanssa. On suositeltavaa, että pistereitin laskemista jatkaa aloitusvuoden jälkeen ainakin yhtenä vuonna, mutta mitä pitempään reittiä pystyy laskemaan, sen parempi. Eri laskentakertojen välissä saa myös olla välivuosia.

Kanta-Hämeessä on runsaasti tilaa uusille pistelaskentareiteille – tämä on helppo tapa osallistua linnustonseurantaan aivan omalla kotiseudulla!

Pistelaskennan ohjeet ja lisätiedot:
https://www.luomus.fi/fi/pesimalintujen-linja-pistelaskenta

 

Talvilintulaskennat

Talvilintulaskenta on käytössä olevista seurantamuodoista pitkäikäisin - talvilintuja on laskettu Suomessa jo 60 vuotta! Talvilintulaskentareitin saa perustaa haluamalleen paikalle tai jatkaa olemassa olevan ”hiljentyneen” reitin laskemista (suositeltavaa). Reiteistä kannattaa kysyä keskusmuseon henkilökunnalta ennen laskennan aloittamista.

Laskenta tehdään kolme kertaa vuodessa; syyslaskenta marraskuun alussa, joululaskenta vuodenvaihteessa ja kevätlaskenta helmi-maaliskuun vaihteessa. Jokaiselle laskentakerralle varataan usein kaksi ja puoli viikkoa, kattaen vähintään kaksi viikonloppua. Aina kaikille laskentakerroille ei riitä aikaa (syys- ja kevätlaskentaa ole pakko tehdä joka vuosi), mutta keskitalven laskenta olisi suositeltava toistaa joka vuosi.

Kanta-Hämeessä on viime vuosina laskettu 12–15 talvilintureittiä vuosittain, joten toimialueellamme on runsaasti tilaa uusille reiteille. Reitin voi perustaa taajama-alueelle, mutta suositeltavaa olisi perustaa uusi reitti metsäisiin ympäristöihin, jotta valtakunnallinen reittiverkosto olisi kattavampi. Kannattaa myös kysyä ”hiljentyneen” reitin laskennan jatkamista.

Lisätietoa ja laskentaohjeita:

http://www.luomus.fi/fi/talvilintulaskennat

Tuloksia ja vuosittain lasketut reitit täällä:
http://koivu.luomus.fi/talvilinnut/

 

Vesilintulaskenta

Vesilintulaskennassa lasketaan vesistöalueiden (järvi, lampi, lahti, joenvarsi) vuodesta toiseen, joko kiertämällä laskenta-alue rannan tuntumassa (veneellä tai jalkaisin) tai tähystämällä tietyiltä paikoilta, joista on hyvä näkyvyys kohteelle. Vesilintulaskentoja voi tehdä myös lintutorneista käsin. Laskenta tehdään kahdesti toukokuussa noin kahden viikon välein, hieman pesinnän ajoittumisesta riippuen.

Vesilintulaskentaa voi tehdä vain yhdestä pisteestä, yhdellä kohteella tai useasta laskentapisteestä muodostuvalla reitillä. Laskentatapa sopii hyvin omalle retkeilyalueelle tai mökkijärvelle! KHLY:n toimialueella on lähinnä yksittäisiä vesilintujen laskentapisteitä/reittejä ja uusille laskentakohteille on runsaasti tilaa. Monet harrastajat liikkuvat hyvillä laskentakohteilla sopivaan laskenta-aikaan vuodesta toiseen, jolloin havaintojen saaminen linnustonseurannan käyttöön ei tarvitse nähdä paljoa vaivaa. Kannattaa osallistua, sillä kosteikkolinnuston köyhtyessä vesilintulaskentojen antamat tiedot ovat seurannalle entistä tärkeämpiä.

Lisätietoja ja ohjeita:

http://www.luomus.fi/fi/vesilintulaskenta

 

Rengastus

Lintujen rengastus perustuu lintuyksilöiden yksilölliseen merkintään ja seurantaan. Lintuja on rengastettu lajikohtaisten muuttoreittien sekä levähdys- ja talvehtimisalueiden selvittämiseksi, mutta rengastuksen avulla saadaan tietoa myös lintujen iästä, populaatioiden ikäjakaumasta, kuolleisuudesta ja kuolinsyistä, ja synnyin- ja pesimäpaikkauskollisuudesta. Vakioiduilla rengastusmenetelmillä, kuten lintuasemapyynnillä ja sisämaan seurantapyynnillä, saadaan tietoa mm. vuosittaisesta jälkeläistuotosta ja pitkäaikaisista kannanvaihteluista. Rengastus itsessään on monipuolinen tutkimus- ja seurantamuoto, joka on mm. lintujen käyttäytymisekologiaa sekä populaatiobiologiaa tutkivien projektien ehdoton apuväline. Vaikka satelliittilähettimillä ja valopaikantimilla yksittäisistä linnuista saadaan valtavasti enemmän tietoa kuin pelkästään rengastetusta linnusta, ”perusrengastusta” tarvitaan silti.

Rengastus on Suomessa luvanvaraista, valvottua ja koulutusta vaativaa toimintaa, jota koordinoi Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimisto. Vastapainoksi rengastus on todella palkitsevaa ja opettaa tutuistakin linnuista aivan uusia puolia. KHLY:n sivuilta löytyy lista toimialueemme rengastajista. Lisätä tietoa rengastuksesta löytyy Rengastustoimiston sivuilta.

http://khly.fi/toiminta/rengastus

https://www.luomus.fi/fi/lintujen-rengastus

 

Pesäkortit

Helppo ja todella aliedustettu seurantamuoto; pesäkortin täyttämiseen tarvitaan löytyneen linnunpesän löytöpäivämäärä, pesinnän vaihe, (esim. pesän rakennus, hautova emo, poikaset), ja muna-/poikasmäärä (mikäli tiedossa). Arvokasta lisätietoa kertyy, kun pesintää pystyy seuraamaan pidemmän aikaa. Pesäkortit on helppo raportoida sähköisesti Luonnontieteellisen keskusmuseon järjestelmään, kysy tunnuksia museolta. Aktiivisesti maastossa liikkuvat harrastajat, muutkin kuin rengastajat, löytävät lintujen pesiä vuosittain – pesäkortin tietojen täyttäminen on siihen verrattuna vaivatonta ja erittäin yleishyödyllistä.

Pesäkorttitutkimuksesta lisää täällä:
https://www.luomus.fi/fi/pesakorttitutkimus

 

IBA-laskennat

Kansainvälisesti tärkeillä lintualueilla (Important Bird Area eli IBA) tehdään alueesta riippuen pesimälintu- ja/tai levähtäjälaskentoja. Pesimälinnusto selvitetään usein linja- ja kartoituslaskentojen avulla ja laskennat pyritään toistamaan viiden vuoden välein. IBA-laskennoissa seurataan tietyn alueen tai alueryhmien linnustoa, suojelun onnistumista ja aineisto toimii myös valtakunnallisen seuranta-aineiston tukena.

IBA-laskentoja koordinoi BirdLife Suomi:

http://www.birdlife.fi/suojelu/alueet/iba/

KHLY:n toimialueella ei sijaitse IBA-alueita, mutta yhdistyksen jäsenet ovat osallistuneet muualla, erityisesti Lapissa, sijaitsevien alueiden takseerauksiin. Näissäkään laskennoissa ei ole koskaan liikaa osallistujia, joten rohkeasti mukaan!

 

Ruokintapaikkaseuranta

 Tämä on myös helppo seurantamuoto, missä oman ruokintapaikan linnustoa seurataan talven ajan. Ruokintapaikkaa havainnoidaan puolen kuukauden jaksoissa lokakuun alusta huhtikuun loppuun. Seurantaan ilmoitetaan jokaisen jakson aikana suurin kerralla havaittu määrä, eli päiväkohtainen kertamaksimi kuukauden puolikkaan aikana. Tämän lisäksi ruokintapaikkaseurannan kautta voi ilmoittaa havaintoja ruokinnalla käyvistä nisäkkäistä, sekä linnuista risteymiä, poikkeavia värimuotoja, sekä havaintoja sairaista linnuista.

Ruokintapaikkaseurannan ohjeet:
https://www.luomus.fi/fi/ruokintapaikkaseurannan-ohjeet

 

Harvalukuisten ja uhanalaisten lajien seuranta

Myös Tiiraan ilmoitetut havainnot ovat osa linnustonseurantaa. Paikallisyhdistysten aluevastaavat koostavat toimialueeltaan reviiri- ja esiintymistietoja harvalukuisista ja uhanalaisista lajeista, jolloin esimerkiksi Tiiraan ilmoitetut valkoselkä- ja pohjantikat, pähkinänakkelit, virtavästäräkit, luhtakerttuset ja monet muut päätyvät osaksi linnustonseurantaa. Tätä aineistoa käytetään esimerkiksi lintujen uhanalaisuusarvioinnissa.

KHLY:n sivuilla on suositukset havaintojen ilmoittamisesta:

http://khly.fi/havainnot/ilmoitettavat-havainnot

Seurannan tuloksia julkaistaan Linnut-vuosikirjassa:
http://www.birdlife.fi/jarjesto/julkaisut/vuosikirja/

 

Lintuatlas

Tämä seurantamuoto perustuu lintujen levinneisyystietoihin ja niissä tapahtuviin muutoksiin. Suomessa on toteutettu kolme lintuatlashanketta: 1974-79, 1986-89 ja 2006-2010. Atlaksessa kerättyä aineistoa voidaan yhdistää aiemmin kerättyyn seurantatietoon sekä muuhun ympäristötietoon. Itse tulosten avulla selvitetään sitä, miten mm. maantieteelliset, ilmastolliset ja maankäyttöön liittyvät tekijät vaikuttavat lintujen levinneisyyteen ja levinneisyydessä tapahtuviin muutoksiin.

Atlaksen perusideana on jakaa tutkimusalue vakiokokoisiin ruutuihin (Suomessa käytetään 10x10 kilometrin ruutuja) ja jokaisella ruudulla lintulajien esiintymistä mitataan pesimävarmuusindeksillä. Indeksi siis kertoo lajin pesimistodennäköisyyden ruudun alueella, alkaen reviiriä pitävästä yksilöstä ruokaa kantavaan emoon, maastopoikaseen tai pesälöytöön.

Lintuatlaksen kattavat tulokset, hankkeen tausta ja hankkeeseen osallistuneet löytyvät osoitteesta

http://atlas3.lintuatlas.fi/

 

 

Laskentakokemuksia

Seurantoihin mukaan lähtemiseen tarvitaan joskus pientä alkusysäystä – toisinaan myös vertaistukea =) Tälle osuudelle on koottu muutamien harrastajien kokemuksia linnustonseurannan eri muotojen äärellä. Toivottavasti nämä esimerkit auttavat hahmottamaan sitä, kuinka seurantoihin osallistuminen voi tuoda aivan uusia puolia harrastukseen ja tekee havainnoinnista myös palkitsevaa.

 

Talvilintulaskentaa:

http://straybirder.blogspot.fi/2015/12/lintukansan-vaestonlaskenta-27122015.html

https://kkuntze.1g.fi/blog/121/Tampereen%2Bsyyslaskennat%2B2016/

https://kkuntze.1g.fi/blog/81/Tampereen%2Bkev%C3%A4tlaskennat/

http://hulluparoni.blogspot.fi/2017/01/keskitalven-talvilintulaskennat.html

http://hulluparoni.blogspot.fi/2016/02/etelasavolaista-talvilintulaskentaa-ja.html

 

Linja- ja pistelaskentaa:

https://kkuntze.1g.fi/blog/95/Vakiolinjailua%2Bvuosimallia%2B2015/

https://kkuntze.1g.fi/blog/113/I%2BWalk%2BThe%2BLine/

 

Vesilintulaskentaa:

https://kkuntze.1g.fi/blog/86/Vesilintulaskentoja/

https://kkuntze.1g.fi/blog/55/Vesilintulaskentojen%2Btoka%2Bkierros/

 

IBA-laskentaa:

http://hulluparoni.blogspot.fi/2014/07/sammuttijanka.html

http://hulluparoni.blogspot.fi/2015/06/lapin-hulluutta-latasenolla.html

 

Sisämaan seurantapyyntiä:

https://kkuntze.1g.fi/blog/88/Alkkulanlammen%2BSSP/


http://straybirder.blogspot.fi/2016/07/17-seurantapyynti-jatkuu-just-another.html