Linturetkikohteet

K-HLY:n alueen retkeilykohteita

Linturetkeily kannattaa melkeinpä missä ja milloin tahansa. Mökkijärven, lähimetsän tai kylätien peltojen kiertely on aina kannattavaa, toimialueemme lintutietämys on sitä parempaa mitä laajemmalta alueelta havaintoja kertyy. Jos jokin tietty kantahämäläinen lintukohde kiinnostaa, näiden linkkien takaa löytyy suositeltavia kohteita. Hyviä retkiä!

Retkeilitpä missä ja milloin tahansa, aina kannattaa muistaa hyvät tavat, jokamiehenoikeudet sekä Birdlife Suomen havainnoi huomaavaisesti –ohjeet:

http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/havainnoi_huomaavaisesti.shtml

Retkillä tehdyt havainnot kannattaa kirjata Tiira-lintuhavaintojärjestelmään. www.tiira.fi

HATTULA

 

Suontaan pellot

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Suontaka&srs=EPSG%3A3067&y=6777136&x=354781&lang=fi (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit: N 6777136  E 354781)

Tärkeä lintujen levähdysalue keväin ja syksyin. Suontaan, Merven ja Rietoon pellot vetävät hyviä määriä joutsenia, hanhia, vesilintuja, kahlaajia (kapustarinta, töyhtöhyyppä, suokukko, kuovi) sekä joitakin varpuslintuja (keltavästäräkki, kottarainen, Carduelis-suvun lajit). Alueelta on toisinaan havaittu myös hyvää petolintumuuttoa sekä runsaasti yölaulajia.

Harvinaisuuksista Suontaan pelloilla on havaittu mm. useita pikkujoutsenia ja lyhytnokkahanhia, peltopyitä, viiriäinen, aro- ja niittysuohaukka, pikkukilju-/kiljukotka, punajalkahaukka, useita muuttohaukkoja, keräkurmitsa, tunturikiuru, lapinkirvinen (säännöllinen läpimuuttaja), rastaskerttunen.

Katinalan pellot

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Katinala&srs=EPSG%3A3067&y=6770343&x=359583&lang=fi (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit: N 6770343  E 359583)

Lintujen levähdysalue keväin ja syksyin. Kahlaajamassoja kannattaa pitää silmällä loppukeväästä ja alkusyksystä. Täältäkin kannattaa etsiä yölaulajia sekä loppusyksyllä muuttoa viivytteleviä lintuja. Katinalan harvinaisuusluetteloon kuuluvat mm. sinisiipitavi (Katinalanlahti), arosuohaukka, mustapyrstökuiri ja tunturikiuru.

 

Lepaan oppilaitos

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Lepaa&srs=EPSG%3A3067&y=6778351&x=356218&lang=fi (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit: N 6778351  E 356218)

Lepaalta kannattaa etsiä yölaulajia, marjalintuja sekä pikkuharvinaisuuksia. Turkinkyyhky pesi alueella vuosina 2007-2009.

Vanajanniemi

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=80000&text=Vanajaniemi&srs=EPSG%3A3067&y=6781213&x=354630&lang=fi (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit: N 6781213  E 354630)

Vajaniemestä kannattaa etsiä kevään ensimmäisiä sulia ja vesilintuja. Paikalta näkee Vanajanselälle mainiosti. Yhtä lailla Vanajaniemestä näkee loppusyksystä ja alkutalvesta Vanajanselälle kerääntyviä vesilintuja; isokoskeloiden joukosta kannattaa etsiä uiveloita, avoimilta seliltä uikkuja ja kuikkalintuja. Vanajaniemen huippuhavaintoihin lukeutuvat kyhmyhaahka ja kattohaikara.

Lehijärvi

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Lehij%C3%A4rvi&srs=EPSG%3A3067&y=6771973&x=354300&lang=fi (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit: N 6771973  E 354300)

Hattulan tärkeimpiä lintujärviä ja vesilintujen kerääntymisalueita. Ihalemmenlahti on erikseen suojeltu osa Lehijärveä, joka on tunnustettu valtakunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi. Silkkiuikkujen ja nokikanojen kerääntymät ovat Kanta-Hämeen kärkipäätä. Lehijärveltä kannattaa etsiä niin mustakurkku-uikkuja, härkälintuja ja muita lintujärvien vesilintuja, sekä loppukesällä arktisia sorsalintuja. Lehijärven rantojen seudut ovat hyviä yölaulajakohteita. Lehijärven harvinaisuuksien kärkipäätä edustaa amerikanjääkuikka.

Hakimäen notko

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Hakim%C3%A4en+notko&srs=EPSG%3A3067&y=6770133&x=351890&lang=fi (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit: N 6770133  E 351890)

Hyvä kahlaaja- sekä yölaulajakohde. Kahlaajamassojen joukosta saattaa löytää sirrejä, kesällä pelloilta kuulee melko varmasti ruisrääkän muiden yölaulajien ohella. Levähtävät varpuslinnutkin kannattaa katsoa huolella läpi. Päiväpetolintuja sekä pöllöjä on myös ilmoitettu alueelta. Hakimäen notkosta on havaittu mm. heinäkurppa ja peltopyy.

HAUSJÄRVI

Mommilanjärvi ja läheiset peltoalueet

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=80000&text=Mommilanj%C3%A4rvi&srs=EPSG%3A3067&y=6750153&x=394246&lang=fi (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit: N 6750153  E 394246)

Mommilanjärvenalue on Hausjärven merkittävimpiä kurkien ja joutsenten kerääntymispaikkoja.

 

Oitti – jätevedenpuhdistamo, maankaatopaikka, pellot

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Oitti&srs=EPSG%3A3067&y=6741146&x=392313&lang=fi (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit: N 6741146  E 392313)

Oitin jätevedenpuhdistamo ja maankaatopaikka ovat hyvää aluetta rantakanoille ja hyönteissyöjille. Lähialueen pelloilta kannattaa etsiä levähtäjiä ja petolintuja. Vähän retkeiltyä aluetta, mistä löytyy potentiaalia.

 

Turkhauta (lintutorni)

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Turkhauta%2C+Turkaanj%C3%A4rvi&srs=EPSG%3A3067&y=6745018&x=380560&lang=fi (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit: N 6745018  E 380560)

Turkhaudan Turkaanjärvelle rakennettu uusi lintutorni sekä Turkaanjärven kunnostustoimenpiteet ovat nostaneet paikan Kanta-Hämeen lintuharrastajien kartalle. Parin vuoden sisään Turkaanjärvellä on havaittu mm. sitruunavästäräkki, arosuohaukka, mustapyrstökuiri, luhtahuitti ja heinätavi. Kosteikkolintujen lisäksi yölaulajien havainnointiin on hyvät mahdollisuudet.

HÄMEENLINNA

 

Hattelmalanjärvi

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Hattelmalanj%C3%A4rvi%2C+lintutorni&srs=EPSG%3A3067&y=6761985&x=361852&lang=fi (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit: N 6761985  E 361852)

Monipuolinen lintujärvi, jonka hallitsee mainiosti lintutornista. Lintutornille on oma parkkipaikkansa ja parkkipaikalta tornille merkitty polku. Hattelmalanjärven pesimälajistoon kuuluvat mm. härkälintu, mustakurkku-uikku, lapasorsa, punasotka. Harvinaisuuslistaa koristavat mustatiira ja liejukana.

Aulangon puistometsä

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Aulangon+puistomets%C3%A4&srs=EPSG%3A3067&y=6767973&x=363126&lang=fi (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit: N 6767973  E 363126)

Hyvä metsälintukohde – täältä kannattaa talvisin etsiä pohjantikkaa, alkukeväästä kuulostella pöllöjä ja loppukeväästä idänuunilintua sekä pikkusieppoa. Myös harmaapää-, pikkutikka ja palokärki, kultarinta ja peukaloinen kuuluvat alueen lajistoon. Onpa Aulangolta käsin ja sen ympäristössä nähty myös jalohaikara, mandariinisorsa ja kuhankeittäjä.

Vanajavesi

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Vanajavesi&srs=EPSG%3A3067&y=6764493&x=363016&lang=fi (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit: N 6764493  E 363016)

Hämeenlinnan keskustan tuntumasta löytyy loistava kohde alkukevään lajiston seuraamiseen. Kevään ensimmäiset sulat houkuttelevat lokkeja sekä vesilintuja; paikalta on havaittu yli 3000 naurulokin ja 180 selkälokin kerääntymiä. Harvinaisuuksia edustavat pikku-uikku, isolokki ja räyskä.

Hauho, Matkantaan tulvapelto

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=80000&text=Matkantaan+tulvat&srs=EPSG%3A3067&y=6787893&x=362756&lang=fi (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit: N 6787893  E 362756)

Erinomainen kahlaajakohde. Touko-kesäkuussa massalajien joukosta saattaa löytää jänkäsirriäisen, punajalkaviklon, lapinsirrin ja tyllin kaltaisia sisämaan erikoisuuksia. Tulvapelloilla on havaittu myös pikkujoutsen, heinätavi ja harmaasorsa. Joutsenia levähtää alueella säännöllisesti. Harvinaisuuksia edustavat lampiviklo, mustapyrstökuiri ja mustaotsalepinkäinen.

Kalvola, Äimäjärvi ja Pyölin pellot

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=80000&text=%C3%84im%C3%A4j%C3%A4rvi&srs=EPSG%3A3067&y=6775219&mode=rasta&x=345539&lang=fi (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit: N 6775219  E 345539)

Äimäjärvi on kevään alussa ja syksyllä alueemme tärkeimpiä vesilintujen levähdysalueita. Pyölin pellot ovat tulviessaan niin ikään vesilintujen sekä kahlaajien tärkeä levähdysalue. Äimäjärveltä on havaittu mm. haapanan, uivelon, tukkasotkan, nokikanan suurimpia kerääntymiä alueeltamme. Alueella havaittu vesilintu- ja kahlaajalajisto on monipuolista (heinätavi, lapasorsa, meriharakka, punajalkaviklo). Paikalle kerääntyy myös pääskyjä ja keltavästäräkkejä, joten paikalla kannattaa vierailla loppukeväästäkin. Äimäjärven seutu on myös monipuolinen yölaulajakohde.

Äimäjärven ja Pyölin peltojen harvinaisuuksia ovat mm. punakottarainen, viiriäinen, pikku-uikku, punajalkahaukka, heinäkurppa, mustapyrstökuiri ja rastaskerttunen.

Kalvola, Verhonkulman laituri

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Vanajanselk%C3%A4%2C+Verhonkulman+laituri&srs=EPSG%3A3067&y=6779750&mode=rasta&x=348608&lang=fi (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit: N 6779750  E 348608)

Kanta-Hämeen muutonseurantakohde # 1. Verhonkulman laiturilta hallitsee hyvin Pirkanmaan sisävesireittiä seuraavia lintuja sekä Vanajanselällä erityisesti alkutalvella levähtäviä lintuja. Staijaaminen kannattaa sulan veden aikaan lähes aina, syyskausi kestää heinäkuun kahlaajamuutosta loka-marraskuun arktisiin vesilintuihin.

Laiturilta on havaittu seuraavia muuttosummia: 20300 hanhea, 3500 tundrahanhea, 13 000 valkoposkihanhea, 940 haapanaa, 351 jouhisorsaa, 127 lapasotkaa, 384 mustalintua, 198 kuikkaa, 2 muuttohaukkaa, 358 kapustarintaa, 366 tundrakurmitsaa, 86 isosirriä, 702 suosirriä, 88 punakuiria, 65 pikkulokkia. Merikotka, merimetso ja räyskä ovat melko usein havaittuja lajeja.

Verhonkulman harvinaisuuslista on yhtä lailla komeaa katseltavaa: niittysuohaukka, karikukko, useampi leveäpyrstökihu ja merikihu, isolokki ja pikkukajava.

Kalvola, Jalavanniemi

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Jalavaniemi&srs=EPSG%3A3067&y=6775900&mode=rasta&x=351208&lang=fi (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit: N 6775900  E 351208)

Jalavanniemi on vaihtoehtoinen kohde Verhonkulman laiturille; täältä näkee suojaiselle Heinunlahdelle, mistä kannattaa kytätä myöhäisiä vesilintuja ja kerääntymiä. Jalavanniemi on mielenkiintoista seutua tikkojen kannalta, ja onpa paikalta nähty viiksitimali ja pähkinänakkeli.

Kalvola, Paukkarin aukea

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Paukkarin+aukee&srs=EPSG%3A3067&y=6773333&mode=rasta&x=349477&lang=fi (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit: N 6773333  E 349477

Kapustarintojen, töyhtöhyyppien, peltopyiden ja petolintumuuton kannalta mielenkiintoinen peltoalue. Harvinaisuuksista Paukkarissa on havaittu pikkujoutsen, lyhytnokkahanhi ja tunturikiuru. Lapinkirvinen on säännöllinen läpimuuttaja alueella.

Kalvola, Muulinjärvi, lintutorni

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Muulinj%C3%A4rvi%2C+lintutorni&srs=EPSG%3A3067&y=6767365&mode=rasta&x=333703&lang=fi (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit: N 6767365  E 333703)

Verhonkulman ohella Kanta-Hämeen parhaimpia muutonseurantapaikkoja. Muulinjärven lintutornista hallitsee ilmatilaa laajalla sektorilla. Tänne kannattaa suunnata seuraamaan kurkien ja petolintujen muuttoa. Huippumuuttoja ovat yli 10 000 kurjen päivät (useita tuhansia monina syksyinä). Maakotkia on havaittu parhaana päivänä 4 muuttavaa, keväällä 2007 havaittiin yhteensä 9 muuttavaa yksilöä. Merikotkan päiväennätys on 3 muuttavaa lintua, ja kauden ennätys on 14 muuttavaa syksyltä 2010. Muutamaa sinnikästä staijaria on palkittu myös muuttohaukalla sekä hyvillä hiirihaukka-, piekana- ja varpushaukkamuutoilla.

Muulinjärvi on myös hyvä lintujärvi; paikalta on havaittu mm. heinätavi ja luhtahuitti. Tornia ympäröivistä metsistä löytää tikkoja ja kanalintuja. Harvinaisuuslista on yllättävän vaatimaton, mutta tornista on havaittu kertaalleen kiljukotka.

Lammi, Biologinen asema

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Biologinen+asema&srs=EPSG%3A3067&y=6770391&mode=rasta&x=394201&lang=fi (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit: N 6770391  E 394201)

Lammin biologiselta asemalta käsin tavoittaa vanhoja kuusikoita ja lehtimetsiä, hienon tammilehdon sekä Pääjärven Pappilanlahden. Biologisen aseman ympäristön pesimälajistoon kuuluvat mm. nokkavarpunen, pähkinähakki, lehto- ja viirupöllö sekä pikkusieppo. Myös idänuunilinnusta, viitasirkkalinnusta, kultarinnasta ja kuhankeittäjästä on pesimäaikaisia havaintoja. Retkikohde on mainio talvellakin, jolloin kuusikoista kannattaa etsiä pohjantikkoja ja tervalepiköistä pikkutikkoja.

Biologisella asemalla vieraillessa kannattaa tarkistaa myös Pääjärven Pappilanlahti. Lahdella pesii härkälintu, järvenselältä kannattaa etsiä kaakkureita ja rantametsien yltä petolintuja. Biologisen aseman harvinaisuuksia edustavat morsiosorsa ja keltahemppo.

 

Lammin puhdistamo, Ormajärvi ja Untulanharju

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Lammin+puhdistamo&srs=EPSG%3A3067&y=6774178&x=392081&lang=fi ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit N 6774178  E 392081)

Ormajärven eteläpuolelta löytyy monipuolisia lintupaikkoja. Lammin puhdistamo on oiva kohde kosteikkolinnuille; harmaasorsa, heinätavi, punasotka, mustakurkku-uikku, meriharakka, vesipääsky ja punajalkaviklo ovat puhdistamolla melko säännöllisesti havaittavia pikkukivoja. Alueellisia harvinaisuuksia edustavat pikku-uikku, liejukana, mustatiira, mustaleppälintu, rastaskerttunen

Lammasniemestä näkee hyvin muualle Ormajärvelle. Alkukesällä järveltä kannattaa etsiä kaakkureita, tukkakoskeloita ja selkälokkeja. Loppusyksystä järveltä saattaa löytää arktisia vesilintuja sekä hyviä joutsenkerääntymiä.

Untulan urheilukenttää vastapäätä alkaa Untulanharjun luonnonsuojelualue, hyvää paikkaa metsälinnuille. Untulanharjulta on havaittu valtakunnallisesti merkittäviä sirittäjämääriä, idänuunilintu, pikkusieppo sekä pähkinähakki.

 

Lammi, Sajaniemi

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Sajaniemi&srs=EPSG%3A3067&y=6776496&x=390015&lang=fi (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit N 6776496  E 390015)

Sajaniemi on Untulanharjun ja Lammasniemen ohella vanhan metsän kohde, mistä myös näkee hyvin Ormajärvelle. Sajaniemi on hieman vaikeammin saavutettavissa, mutta sisukasta retkeilijää saatetaan palkita harmaapää- tai pohjantikalla, idänuunilinnulla tai kuhankeittäjältä. Sajaniemessä on kertaalleen havaittu myös lapintiainen.

Lammi, Halila / Lamminsuo

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Halila&srs=EPSG%3A3067&y=6773190&x=395011&lang=fi (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit N 6773190  E 395011)

Halilan kalliolta avautuu hieno näköala Lamminsuolle, staijaussektoria riittää pitkälle etelään. Paikalta on havaittu mm. heinätavi, mustakurkku-uikku, kattohaikara, luhtahuitti ja yksi Kanta-Hämeen harvoista kultasirkuista (v. 1985).

Lammi, Vanhankartanon pellot

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Vanhakartano&srs=EPSG%3A3067&y=6776002&x=392563&lang=fi (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit N 6776002  E 392563)

Lammin alueen parhaimpia peltoalueita. Vanhankartanon pelloilta on havaittu hyviä kahlaajakerääntymiä (kapustarinta, töyhtöhyyppä) sekä joutsen- ja hanhikerääntymiä. Harvinaisuuksista alueella on havaittu keräkurmitsa, mustaleppälintu ja kuhankeittäjä. Alue on mainio yölaulajakohde (ruisrääkkä, sirkkalinnut, kerttuset, sarvipöllö) ja viimeisimpiä Kanta-Hämeen säännöllisiä peltosirkkupaikkoja.

Lammi, Kataloistenjärvi

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Kataloistenj%C3%A4rvi&srs=EPSG%3A3067&y=6766552&x=388583&lang=fi (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit, N 6766552  E 388583)

Kataloistenjärvi on monipuolinen ja suhteellisen harvakseltaan retkeilty lintujärvi. Pesimälajistoon kuuluvat mm. härkälintu, punasotka, mustakurkku-uikku ja kaulushaikara. Järveltä on havaittu mm. merkittäviä uivelomääriä, harvinaisuuksia edustaa pikku-uikku.

Tuulos, Syrjäntaka / Suolijärvi

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Suolij%C3%A4rvi&srs=EPSG%3A3067&y=6779036&x=382972&lang=fi ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit N 6779036  E 382972

Syrjäntaan ja Suolinjärven alue on mielenkiintoista, mutta vähän retkeiltyä aluetta. Pähkinähakki kuuluu alueen pesimälinnustoon, ja seudulta on ilmoitettu mm. kuhankeittäjä, nokkavarpunen ja viiksitimali.

Tuulos, Tuuloslammi

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Tuuloslammit&srs=EPSG%3A3067&y=6782370&x=381090&lang=fi (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit N 6782370  E 381090)

Ylinen ja Alinen Tuuloslammi ovat suojaisia, pieniä kosteikkoja, joilta löytää levähtäviä vesilintuja sekä yölaulajia. Jokikulman ja Sairialan kulttuurimaisemat lisäävät paikan monipuolisuutta; alueen lajilistasta löytyy luhtahuitti, peltopyy, kaulushaikara, lehto- ja sarvipöllö, kehrääjä ja käenpiika. Koskikara talvehtii Jokikulmalla useana talvena.

Tuulos, Leheejärvi

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=80000&text=Lehee&srs=EPSG%3A3067&y=6784180&x=380900&lang=fi (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit N 6784180  E 380900)

Leheejärveltä tapaa lintujärville tyypillistä lajistoa, kuten ruskosuohaukkaa, punasotkaa, lapasorsaa. Pöllöjä sekä tikkoja löytyy täältäkin, myös peto- ja kanalinnuista on monipuolisesti havaintoilmoituksia.

JANAKKALA

Turengin altaat

Turengin altaat ovat yksi Kanta-Hämeen tunnetuimmista lintupaikoista. Taka-altaita kannattaa lähestyä Liinalammintien ja Ratatien, etualtaita Harvialantien puolelta. Altaat ovat toimintansa lopettaneen Turengin sokeritehtaan altailta. Etualtaiden maasto on avoimempaa, myös hyvää ruderaattia sisältävää aluetta. Taka-altaat ovat metsittyneempää ja yksi Kanta-Hämeen parhaimmista yölaulajakohteista.

Turengin altaat on ympärivuotinen retkikohde. Talvella etualtaiden puolelta löytyy usein tikliparvia ja pikkutikkoja, taka-altaiden puolen laskuojista taas talvehtivia vesilintuja. Altaiden pesimälajisto on hyvin mielenkiintoinen; luhtakana, mustakurkku-uikku, pikkutylli ja pikkulepinkäinen pesivät altaalla lähes vuosittain. Keväisin ja syksyihin vesi- ja varpuslintulajisto on todella monipuolista. Kahlaajapaikkana etualtaat ovat legendaariset Altailla on myös tehty kunnostustöitä, umpeenkasvaneita paikkoja on raivattu avoimiksi ja kahlaajilta löytyy edelleen hyviä levähdyspaikkoja.

Harvinaisuuslista on Kanta-Hämeen komeimpia, vuosien saatossa altailla on havaittu mm. amerikanhaapana, pronssi-iibis, nummikirvinen, harjalintu, mustapäätasku ja keltahemppo. Alueharvinaisuuksia edustavat mustaleppälintu, turturikyyhky, useat lampiviklot, mustapyrstökuiri, kirjokerttu, ja pikkusirkku.

Toivanjoki (lintutorni)

-karttalinkki torniin ja P-paikkaan

Toivanjoen varteen rakennettiin 1990-luvun alussa lintutorni, joka on edelleen aktiivisessa käytössä. Lintutornista näkee hyvin joenvarren kosteikolle ja retkisuunnitelmiin kannattaa sisällyttää Alajärven sekä Toivan Mustakorven osuuksia. Myös melontaretki Toivanjoella osoittautuu elämykselliseksi ratkaisuksi.

Toivanjoki on hyvää seutua kosteikkolajistolle (kaulushaikara, ruskosuohaukka, kurki, rytikerttunen), yölaulajille (jänkäkurppa, luhtahuitti, ruisrääkkä, kerttuset, sirkkalinnut), petolinnuille ja pöllöille. Huippuhavaintoihin lukeutuvat niittysuohaukka, viiksitimali, sekä useampi pussitiainen ja rastaskerttunen.

Haapajärvi

Haapajärvi on kantahämäläisten lintujärvien aatelia. Monipuolista aluetta, jota hallitsee parhaiten veneellä tai pistoilla järven rannalle. Pesimälajistoon kuuluvat mm. heinätavi, punasotka, luhtakana, nuolihaukka ja rytikerttunen. Reuna-alueitakin kannattaa kierrellä, sillä Haapajärven ympäristö on hyvää seutua myös pöllöille ja tikoille. Järvellä havaittuihin harvinaisuuksiin kuuluvat ruokosirkkalintu, pikku-uikku ja useampi viiksitimali.

Kernaalanjärvi

Kernaalanjärvi on pesimälajistoltaan Haapajärveä niukempi, mutta sijainniltaan otollinen järvi. Selkää hallitsee hyvin järven uimapaikalta. Kernaalanjärveltä kannattaa etsiä kevään ensimmäisiä sulapaikkoja, syksyllä ja alkutalvella suurille järvenselille kertyviä massoja sekä viivyttelijöitä. Arktiset vesilinnut ovat jokasyksyisiä ja monella lajilla suurimmat kerääntymät tavataan Kernaalanjärvellä. Nykyään myös talvisen Kernaalanjärven jäältä voi löytää kalanperkeitä kärkkyvän merikotkan.

Kernaalanjärvi on Vanajanselän ja Lehijärven muuttoreitin jatkeena, jonka ansiosta tälläkin järvellä näkee läpimuuttajia, joskus hyviä harvinaisuuksiakin. Todistusaineistona mm. jalohaikara, avosetti, iso- ja grönlanninlokki, pari pikkukajavaa ja isokihu.

Lastujärvi

Mielenkiintoinen lintujärvi Turengin vierellä. Pesimälajistoon kuuluvat punasotka, härkälintu, mustakurkku-uikku. Loppusyksystä järvellä on havaittu hyviä jouhisorsa-, uivelo-, lapasotka- ja allikerääntymiä. Mustalinnut ja pilkkasiivet ovat jokasyksyisiä. Rannoilta saattaa yhyttää päivehtivän pöllön, jonkin kanalinnun tai vaikka harmaapäätikan.

Suurisuo

Suurisuo on Kanta-Hämeen hienoimpia lintusoita. Kapustarinta ja keltavästäräkki ovat vielä lähivuosina kuuluneet pesimälajistoon. Myös isolepinkäisestä on useita kesäaikaisia havaintoja, kesän peruslajistoa ovat kuovi, liro, pensastasku ja pikkulepinkäinen. Suurisuon reunamia kannattaa kompata kanalintujen ja tikkojen toivossa. Harvinaisuuksilla ei täällä juhlita, mutta suo ja sitä ympäröivät metsät ovat sitäkin luonnonkauniimpia.

Paiston pellot

Leutoina ja myyrävoittoisina talvina Paiston pellot vetävät hyvin talvehtivia petolintuja. Samana talvena alueelta on havaittu ampuhaukka, tuulihaukka, useampi hiirihaukka ja piekana. Muita talvehtivia erikoisuuksia ovat olleet mustavaris ja lapinsirkku. Paiston pellot ovat hyviä petopeltoja myös muuttoaikaan, siitä osoituksena muuttohaukka ja useat sinisuohaukat. Muuttoaikaan pellot keräävät hyvin myös kapustarintoja, töyhtöhyyppiä ja suokukkoja.

Hakoinen, pellot ja linnavuori

Kanta-Hämeen klassisimpia peltolintukohteita. Keskeisen sijaintinsa ansiosta Hakoisissa myös retkeillään aktiivisesti. Kevään ensimmäiset pulmuset, kottaraiset ja mustavarikset löytyvät usein täältä. Huhtikuu on Hakoisten vuodenkierron kohokohta, jolloin pelloille kerääntyy merkittäviä määriä hanhia, joutsenia, sorsalintuja, kahlaajia ja rastaita. Joukosta löytyy usein alueharvinaisuuksia, kuten pikkujoutsenia, lyhytnokkahanhia ja sepelrastaita.

Missä saalista, siellä myös saalistajia. Muuttohaukasta ja maakotkasta on yksittäisiä havaintoja, tuuli- ja sinisuohaukat käyvät säännöllisesti etsimässä pelloilta saalista. Peltojen vierellä sijaitseva Hakoisten linnanvuori on mainio muutonseurantakohde, kalliolta saattaakin nähdä hyviä petolintu-, kurki- ja hanhisummia.

LOPPI

Kormun pellot

Alue on hyvin mielenkiintoinen petolintukohde; syksyisin samana päivänä paikalla saattaa parveilla lähes kymmenen paikallista suohaukkaa. Leutoina, vähälumisina sekä myyrävoittoisina talvina Kormun pelloilta löytyy melko varmasti hiirihaukkoja sekä piekanoja, toisinaan myös hiiripöllöjä sekä ampuhaukkoja. Talvisille rypsipelloille saattaa kerääntyä satapäisiä pikkulintuparvia, joiden joukosta on havaittu hemppoja ja tundraurpiaisia.

Kormun peltojen eteläpuoliset metsät ovat hyvää pikkusieppo- ja idänuunilintumaastoa.

RIIHIMÄKI

Vankilan pellot

Sammalistonsuolle raivatut Vankilan pellot on alueemme yksi tunnetuimmista ja legendaarisimmista retkikohteista.

Vankilan pellot on oiva retkikohde vuoden ympäri. Maaliskuussa pelloille saapuu alueemme ensimmäisiä kevätmuuttajia, huhtikuussa vesilintujen kirjo ja massat häikäisevät. Sulan maan ajalle ei hiljaista hetkeä mahdu; kesäkuu on yölaulajien aikaa, juhannuksen jälkeen alueelle suuntaa harrastajia syysmuutolla levähtävien kahlaajien toivossa. Syksyllä alueelle kerääntyy vesilintujen, lokkien, kahlaajien, hanhien ja joutsenien massoja, määrät edustavat alueemme kärkipäätä. Viivyttelijöitä riittää loka-marraskuulle saakka. Talvella alueelta kannattaa etsiä vaikka vuorihemppoja.

Vankilan peltojen harvinaisuuslista on aivan omaa luokkaansa; aikuinen mustanmerenlokki toukokuussa 2010, siperiankurmitsa heinäkuussa 2011, sininärhi, lyhytvarvaskiuru, vähintään 17 heinäkurppaa, 7 lampivikloa, 4 mustapyrstökuiria, 9 keräkurmitsaa, tunturikiuru, mustaleppälintu, tunturipöllö, ja niin edelleen.

Liikkumisohjeita:

Vankilan pelloilla on syytä huolehtia ajokieltojen noudattamisesta sekä työkoneiston esteettömistä kulkumahdollisuuksista. Alueen työväki on suhtautunut suopeasti lintuharrastajiin, toivottavasti voimme säilyttää hyvät välit jatkossakin.

Riihiviita

Riihiviidan pellot täydentävät loistavasti Vankilan peltoja, usein levähtäviä lintuja sekä harvinaisuuksia kannattaa etsiä myös täältä. Riihiviidan puolelta on ilmoitettu huikeita kahlaaja- sekä vesilintukerääntymiä. Harvinaisuuksien kärkeä edustaa syksyllä 2012 havaittu isokirvinen, ensimmäinen laatuaan Kanta-Hämeestä.

LIIKKUMISOHJE:

Riihiviidan alueen kaikilla peltoteillä ja Karhunloukuntiellä tulee liikkua vain jalkaisin, suksilla tai polkupyörällä. Autot ja muut moottorikäyttöiset ajoneuvot on jätettävä Riihiviidantielle paikkaan joka ei ole talon pihassa ja jossa siitä ei aiheudu haittaa liikenteelle tai maatalouskoneille.
Majamäentiellä voi liikkua autolla muistaen työtään tekevät maanviljelijät ja tiellä muut liikkujat.